Joulun odotusta kera Satakielen

Olen parina aikaisempana vuonna osallistunut joulukalenterivillasukkien neulontaan. Tänä jouluna halusin neuloa adventtikalenterina Heidi Alanderin Satakieli -huivin. Valitsin huiviin erilaisia lankoja lankavarastostani: Dropsin Baby Merinoa, The Uncommon Threadin Posh fingeringia, Cascade Yarnsin Heritage Silkiä sekä blingblingiksi Nako Moonlightia.

Tykkäsin neuloa tätä huivia, Ohjetta tuli lisää joka toinen päivä, mikä oli mielestäni oikein sopiva tahti. Mielestäni myös lankojen värivalinta oli aika onnistunut.

Sain huivin valmiiksi aaton aattona. Valmiille huiville tuli kuitenkin mittaa halkaisijaltaan ainoastaan noin metrin verran. pingottaminen toisi lisää mittaa, mutten usko että tarpeeksi. Suunnitemissani onkin lsätä tähän vielä vähän valkoista pitsiä reunaan. Kenties siis palailen asiaan myöhemmin vähän isomman ja pitsisemmän huvin kera :)

Malli: Heidi Alanderin Satakieli

Lanka: Dropsin Baby Merino, The Uncommon Threadin Posh fingeringi, Cascade Yarnsin Heritage Silk, Nako Moonlight

Puikot: 4

Kulutus: 164 g

Kohti joulua

Tulin vain ilmoittamaan, että hengissä ollaan ja hyvissä voimissakin. Blogitaukoa on ollut tahtomattani, kun se ihan oikea elämä tahtoo viedä käytettävissä olevasta ajasta leijonan osan. Elättelen kuitenkin toiveita, että ehtisin hissukseen elvytellä tätä blogiharrastustakin pikkuhiljaa.

Somessa pyörähtää käyntiin useampiakin adventtikalentereita knit along -hengessä. Tällä kertaa päätin osallistua Heidi Alanderin Satakieli Advent MKALiin, sillä vaihteeksi tuntuu kivalta neuloa huivia. Sitäpaitsi en ole neulonut yhtäkään moniväristä huivia, joten jo on aikakin. Luulen, etten välttämättä pysy vihjeiden perässä, mutta ajattelin olla ottamatta ressiä asiasta ja neuloa huivin valmiiksi vaikkapa sitten joulun pyhinä. 

Onko muita osallistumassa Satakieli-huivin MKALiin? Tai kenties johonkin muuhun adventinajan MKALiin?

Kevään keskeneräiset

Silmukan Saalistus -blogissa oli mainio haaste, jossa tavoitteena on saada valmiiksi keskeneräisiä töitä kevään aikana.

Pikatutkailu keskeneräisten neuleiden jemmaani paljasti, että minulla näyttää olevan keskeneräisenä sukat tai tossut kaikille perheenjäsenillemme. Päätin siis ottaa haasteen vastaan pyrkimällä saamaan viidet sukat/tossut valmiiksi tässä kevään aikana.

Nämä aloitin reilu viikko sitten Educa-messumatkalla. Näistä olisi tulossa tennaritossut Helmiinalle ja Mirjamille.

Mieheni puolestaan on odottanut omien tennaritossujensa valmistumista jo syksystä saakka. Pohjia ja koristeluja puuttuu...

Näistä on tulossa merinovillaiset sukat Pikku-Villelle. Ei olisi enää paljosta kiinni...

Tämän alpakkasukan neulomisen aloitin tuossa pakkasten kynnyksellä. Ajatuksena oli neuloa lämpöiset sukat vaikkapa ratsastussaappaisiin. No, pakkaset tuli ja meni, mutta nämä ovat yhä kesken.

Pyöriikö teidän muiden kässäkoreissa keskeneräisiä projekteja? Liittykääpä mukaan haasteeseen, tähän ei tainnut olla mitään aikarajoitetta, osallistua voi milloin vain tämän kevään aikana :-) .

Hupsista...

Tietyt tilanteet ja fiilikset vaativat mielestäni omanlaisensa neuleprojektit. Siis että mitä tahansa neuletta ei voi neuloa missä tahansa tilanteessa. Väsyneenä tai lempparitelkkarisarjaa katsoessa ei voi neuloa monimutkaista pitsiä, töissä hyppärillä täytyy olla helposti sujuva neule, inspiraation hetkellä täytyy päästä tekemään jotain luovaa jne. Ja kun sitten niitä inspiraatioita tulee ja menee ja tilanteet vaihtelee, ollaan äkkiä siinä pisteessä että keskeneräisiä töitä on enemmän kuin muistaakaan.

Ihan kuulkaa piti avata kaikki projektipussukat ja tehdä pieni inventaario, kuinka monta keskeneräistä työtä minulta löytyykään. 

Helpot raitasukat piti aloittaa koulutuspäivän luentoneuleeksi. 

Kahdet Reaverset odottavat pohjia sekä muita yksityiskohtia.

Muhvi-innostuksen seurauksena valmisteilla on kaksikin erilaista versiota. Näiden olisi hyvä olla valmiina jo ensi viikolla.

Tämä härpäke aikoo isona huivin ja boleron sekoitukseksi. Yksi hiha puuttuu, tosin minnekään en tainnut muistaa laittaa ylös millä puikkokoolla tämä on tehty...

Tästä olisi tulossa taulu. Odottaa enää kehyksiä, joiden asentamisessa tarvitisisin vähän ulkopuolista apua (wink wink Armaani... ;) )

Ja sitten on vielä tämä aika työlääksi osoittautunut pitsihuiviprojekti, joka vihdoin alkaa olla viimeistelyjä vaille valmis.

Laskinko oikein, että KAHDEKSAN keskeneräistä työtä... Hupsista.. :D

Mites teillä muilla, lojuuko teillä pussukoissa ja kässäkoreissa kesekneräisyyksiä inspiraatiota odottamassa, vai etenettekö työ kerrallaan?

JyJun päätös ja arvontavoitto

Osallistuin JyJu -15 -tempaukseen, jossa tehtävänä oli neuloa tai virkata Jouluyön ja Juhannuksen välisenä aikana 20 kappaletta vähintään 50 grammaa painavaa käsityötä. Kaikkien töiden oli määrä olla aloitettuna toukokuun loppuun mennessä ja valmiina Juhannuksena. Minun neulomistahdillani tämä oli aivan sopiva haaste. Sain kaikki työt aloitettua määräpäivään mennessä. Halusin hiukan extrahaastetta, ja niinpä aloitin viimeisenä työnä isomman pitsihuiviprojektin. Tästä projektista olenkin vilautellut kuvia useampaan otteeseen Instagrammin puolella. Tällä hetkellä valmis huivi odottaa kuvausinspiraatiota ja kauniinpaa kuvaussäätä (sekä tulevaa viikonloppua jolloin se päätyy lahjaksi syntymäpäiviään viettävälle mummoleni < 3 ). Toimikoon tämä vaihekuva esimakuna tulevasta :)

JyJu -listastani löytyi myös yksi alle 50 grammaa painava työ, joten sille piti neuloa kaveriksi jotain. Nuorimmaisella oli vajausta lapasvarastossa, joten päätin neuloa hänelle sellaiset.

Koska peruslapasten neulominen on sangen tylsää, päätin vähän pöllöillä :)

Vähän mulkosilmäisethän pöllöistä tuli, mutta ihan söpöt ne on silti :)

Lapaset valmistuivat jo toukokuun alussa. Silloin kuvittelin, ettei lapaset ehtisi olla montakaan kertaa käytössä ennen kesän tuloa. Mutta mitä vielä, näitä on tarvittu pitkin kesää vaunupäikkäreillä ja kyläreissuilla, kun on ollut niin kylmää ja koleaa. Tässä vielä yksi kuva lapasista in action.

Ja sitten vielä yksi huikean hieno juttu! Katsokaas, minkä ihanan palkinnon voitin Langan päästä kiinni -blogin arpajaisissa!

Ihania pöllönappeja, Regian sukkalankaa (huutelevat tahtovansa raitasukiksi), tummaa suklaata sekä kaunis itsetehty avaimenperäpussukka jossa oli sisällä kokoontaitettavat sakset! Kiitos vielä tuhannesti TiiaN upeasta arpajaisvoitosta!

JyJun ensimmäinen etappi takana

Joulun aikaan lähdin mukaan JyJu -tempaukseen, jossa ideana on neuloa 20 neuletta Jouluyön ja Juhannusyön välisenä aikana. Lisähtona oli, että kaikki 20 työtä tulee olla aloitettuna Wappuaattoon mennessä, ja että kunkin työn on painettava vähintään 50 grammaa.

Sain kuin sainkin aloitettua kaikki 20 työtä määräaikaan mennessä. Näistä töistä 14 on jo valmiina. Valmistuneiden töiden listaa pääset halutessasi kurkkaamaan tuolta 2015 -välilehdestä. Nyt ajattelin vähän vilauttaa niitä kuutta JyJu-työtä, jotka ovat vielä kesken.

Tässä pinossa vilahdus puolivalmiista JyJu-töistä 16-19. Näistä kertoilen tuonnenpana lisää, kunhan saan kaikki valmiiksi ja pääteltyä.

JyJu 2 painoi vain 35 grammaa, joten tässä on tulossa sille lisuketta. Lapasia ajattelin neuloa nuorimmaiselle kurahanskojen alle kylmien kevätpäivien varalle. Arvaakohan joku, miksi lankaan on pujotettu kaksi keltaista helmeä?! ;)

Ja jotta JyJu -haaste ei kävisi liian helpoksi, päätin aloittaa viimeisenä työnä jotain vähän isotöisempää.

Pitsihuivia tulossa kakspuolosilla puikoilla. Tämäkin olisi tarkoitus antaa lahjaksi sitten kesemmällä.

Tähän loppuun olisi kiva heittää joku vapputunnelmainen munkki-ilmapallo-simakuva, joita some vilisee. Meillä vietetään vähän erilaista vappua, sillä koko perhe minua lukuunottamatta on parantelemassa ärhäkästä vatsataudista. Siman ja munkkien sijasta ruokalistalla on pikemminkin Osmosalia, teetä ja näkkileipää :D. Laitan nyt kuitenkin muutaman otoksen pihamaaltamme tältä aamulta. Ei ihan perinteinen Wappusää, vai kuinka? :)

Säästä huolimatta hauskaa Wappua kaikille!

Joulukalenterisukat etenee

Nyt kun jo kolmannes joulukalenterin luukuista on avattu, jattelin näyttää teille kuinka Jämälankavillasukkajoulukalenteriprojektini etenee.

1. päivänä piti neula yksi raita A-sukkaan värillä, joka löytyy lempilevyni kannesta.

Lempilevyistä aivan ensimmäisenä tuli mieleen CMX:n rautakantele, joten tummanharmaalla Fabelilla lähdettiin liikenteeseen.

2. päivänä taulukosta piti valita B-sukan eka raidaksi väri, joka kuvastaisi lankavarastoni kokoa.

Itseasiassa olen tietoisesti jättänyt tarkemman lankainventaarion tekemättä. Nyt kuitenkin mylläsin lankavarastojani sen verran, että sain karkeasti kartoitettua edes suuntia missä mennään. Pääsin laskelmissani noin 20 kiloon, joten valitsin päivän väriksi pätkävärjättyä Fabelia, josta löytyy oranssia ja myös pilkahduksia keltaista.

3. päivän värin neuvoi Google. Kuvahaulla piti hakea omaa nimeä ja napata väri ensimmäisestä kuvasta, jossa esiintyi joku muu henkilö kuin minä itse.

Joku harmaapaitainen mieshenkilöhän sieltä löytyi, joten harmaalla jatkettiin sukkaa B.

4. päivänä A-sukkaan piti neuloa neljä raitaa värillä, joka löytyisi lähimmästä taulusta.

Minua lähinnä oleva taulu sattui olemaan reilu vuosi sitten illuusiotekniikalla neulomani Einstein -taulu, josta nappasin väriksi beigen.

5. päivän missiona oli jatkaa A-sukkaa äitini tyttönimen alkukirjaimella alkavalla värillä.

R-kirjaimella alkavista väreistä roosa kuulosti ehdottomasti eniten mun jutulta, joten sitä sitten!


Itsenäisyyspäivänä ohjeena oli teemaan sopivasti neuloa kuusi riviä sukkaa B synnyinmaansa lipun väreissä.

Puhtaan valkoista minulla ei jämälangoista löytynyt, joten oli pakko kajota täysiin keriin. Pieni nöttönen löytyi sinisävyistä pätkävärjättyä Fabelia valkoiselle kaveriksi.


7. päivän värin kertoi testitulos.

Jotenkin tulos ei yllättänyt, kun ruudulle lävähti minulle pinkki. Pääsin siis jatkamaan sukkaa B samalla värillä kuin terissä.


Tämän päivän ohjeena oli neuloa kahdeksankerroksinen kirjoneuleperhe, joka kuvastaisi minun perhettäni.

 Kuten osa lukijoistani varmaan tietääkin, ei kirjoneule oikein ole se mun juttu. Päätin sitten hieman soveltaa ja neuloin matkan varrelle perhettämme kuvastavia helmiä kirjoneuleen sijasta.

Kuten tuosta viimeisestä kuvasta jo vähän paljastuukun, olen tehnyt  näihin sukkiin vähän muutakin oman pääni mukaan. Olen neulonut jokaisen päivän ekan kerroksen päälipuolen puikolliset nurjalla. Ajattelin, että näin sukat näyttäisivät vähän enemmän yhtenäisiltä. Samalla saisin niihin ehkä ripauksen persoonallisuutta. Tässä vielä kuva molemmista sukista tähän mennessä, ylempänä päälipuoli ja alemmassa kuvassa sukkien pohjat.

Nyt sitten vain huomista luukkua odottamaan. Olen tästä kalenterista ihan hurjan innoissani, enkä millään malttaisi odottaa seuraavaa päivää :). Kiitos vielä kerran kivasta tempauksesta Missä neuloimme kerran -blogin Neulistille ja Vyyhtille! :)

Jos teissä lukijoissa on muita Jämälankavillasukkakalenterin neulojia, niin linkatkaapa ihmeessä blogejanne tuonne kommentteihin, näitä valmistumassa olevia sukkia kun on ihan hurjan kiva käydä katselemassa.

Kesätyttöjen bolerot ja tilannekartoitusta

Kevään ja kesän juhliin ostin tytöille valkoiset perhosmekot, jotka huusivat kaverikseen boleroa. Jemmasta löytyi Novitan ihanan pehmoista Luxus Cottonia, joka sopi jo aiemmin ostamaani Blossom Bolero -ohjeeseen täydellisesti.

Ensin neulotusta Mirjamin bolerosta tuli hiukan väljä, olisi pitänyt valita pienemmät puikot. Helmiinan bolero onnistui sen sijaan paremmin. Nyt nämä bolerot ovat olleet jo juhlakäytössä, joskaan Helmiina ei sitten suostunutkaan laittamaan juhliin sitä perhosmekkoa, jonka äiti oli ostanut. Napit tytöt valitsivat boleroihinsa itse (ja tietysti ne kaikkein blingblingeimmät mitä kotipitäjän kangaskaupasta löytyi ;) )

 

Malli: Blossom Bolero

Lanka: Novita Luxus Cotton

Kulutus: n. 100g molempiin

Puikot:4½, 4

Modaukset ohjeeseen: Kauluksen ja kädenteiden reunat viimeistelin I-cordilla

Ravelryssä: Helmiinan ja Mirjamin kesäbolerot

 

Tässä menneen talven ja kevään aikana on tullut aloitettua useita töitä, jotka ovat jääneet keskeneräisiksi kiireellisempien tai muuten vaan kiinnostavampien projektien kiilatua edelle. Tässäpä pikakatsausta: 

 

 

• Keskellä komeileva Alpertti olisi päättelyä vaille valmis. Alpertti odottaa että hänet pingotettaisiin tauluksi. Seuraavaksi pitäisi mitata että reunan paksuus mätsää pohjaksi tulevan styroksin paksuuden kanssa. 
• Oikealla reunassa oleva Noro-oksennus sai purkutuomion viisi sekuntia tämän kuvan ottamisen jälkeen. Noro on vaan liian karheaa voidakseen olla minun huivi :(
• Etualalla vasemmalla oleva yksivärinen turkoosi juttu on melkein valmis ja päässee esitelyyn seuraavaksi. Tää on vähän semmoinen HysHys-juttu :)
• Oikeanpuoleisesta turkoosista on tulossa Emman ihanat Kuusenkävyt.
• Iso raidallinen takana yrittää epätoivoisesti neuloutua rahin päällykseksi. Mutta voin sanoa, että matonkuteen neulominen kympin puikoilla (vai oliko ne kokoa 12?) ei ole mikään helppo nakki, täytynee tehdä pari riviä illassa jotta välttäisi rannetuppitulehduksen...
• Pinkkisinivalkoinen on mun ravireissuneule, valmistunee joskus hepan lämpöpatjaksi mikäli ravireissuja olisi tiedossa
• Keltainen on ihan vaan koetilkku. Tästä projektista olen kuitenkin niin innoissani juuri nyt, että sitä on ehkä saatettava eteenpäin heti seuraavaksi!

Seitsemän keskeneräistä neuletta siis. Eihän se ole kovin paha, eihän?!

Hei ja muistakaahan osallistua Arvontaan!

Synttäreiden kunniaksi

Tänään, 14.3, on Albert Einsteinin syntymäpäivä. Tämän kunniaksi päätin hiukan vilauttaa, mitä olen talven mittaan neuloskellut.

Kyseessä on siis Illusion knitting -tekniikalla toteutuva kuva, josta pitäisi löytyä itse herra Einstein. Hänen olisi määrä päätyä valmistuttuaan eteisemme seinälle tauluksi.

Tältä neule näyttää, jos sitä katselee kohtisuoraan:

Jännää, eiks vaan!

Projekti Ravelryssä

Innostusta ja ärsytystä

Ihan ensiksi täytyy kiittää kaikkia teitä lukijoita niistä ihanista ja lämpimistä sanoista, lohdutuksista ja tsempeistä, joita olen saanut :). Polvesta meni takaristiside. Ei katkennut kokonaan, mutta repesi osittain. Kipua on ainoastaan silloin jos väännän jalkaa tiettyyn asentoon. Asiat ovat siis varsin hyvin - leikkaushoitoa ei todennäköisesti tarvita, ja kierukka, luut ja muut jänteet ovat kaikki kunnossa. Ensi viikolla saan kuulla miten jalkaa aletaan kuntouttamaan ja kuinka paljon saan alkaa liikkumaan.

Sormetkin ovat parantuneet. Enää en tarvitse edes laastareita, joten arvaatte varmaan mitä olen puuhastellut viime aikoina... :)

Olen ollut sairaslomalla nyt siis toista viikkoa. Vaikka olen neulonut ja virkannut päivittäin tuntikausia, niin edellisessä postauksessa esittelemiä tossuja lukuunottamatta en ole saanut muuta valmiiksi asti.

Siinä vaiheessa kun vasemman käden kahdessa sormessa oli vielä tuppelot, virkkailin tällaista neliötä. Suunnitelmat eivät ole vielä valmiit, mutta haaveena olisi päällystää virkatuilla palasilla nämä olkkarissamme oleskelevat Ikean rahit Kuten kuvasta näkyy, rahien päälliset kintsottavat ikävästi. Likaisetkin ne jo on, mutten uskalla pistää niitä koneeseen kun kutistuisivat sitten. Helpointa olisi ommella uudet päälliset jostain kivasta sisustuskankaasta, mutta kun minä haluaisin nimenomaan virkatut!

Samankokoisia neliöitä tarvittaisiin siis vielä yhdeksän lisää. Ajattelin, että kaikki voisi tehdä vähän erilaisilla malleilla ja käyttää vähän eri värejäkin. Mutta että YHDEKSÄN vielä! näitä sopii virkkailla lisää sitten kun ei mitään muuta keksi :).

Tässäpä sitten mytty, jota olen tikuttanut ahkerasti Heinäkuun lopulta saakka. Kunnianhimoisena tavoitteenani on neuloa bolero Vernal Equinox Shawlin kuvioinnilla. Silmukoita on 1,5 kertaa enemmän kuin huivissa, ja koko homma tehdään siis pyörönä. Lankana on Dropsin Lace, 70% alpakkaa ja 30& silkkiä, 800m/100g. Tämä odotteli vuoroaan kun parantelin sormiani, mutta viime päivät tämäkin on taas edistynyt.

Eilen illalla huomasin kuitenkin järkyttävän asian:

Lankoja poikki. Ainakin kahdesta eri kohtaa. Syyllinen? Epäilemättä Mirjami-neitokainen. Eilen iltapäivällä lapset touhusivat olkkarissa. Tämä neule lepäsi sohvan vieressä lattialla. Mirjami leikkeli paperista ja kartongista suikaleita. Ilmeisesti siinä samalla hän on jossain vaiheessa salavihkaa kokeillut myös, miten paperisakset purevat äidin pitsineulokseen. Hyvin purivat, juu.

Hauskinta tässä on se että ehdin illalla lasten mentyä nukkumaan neuloa tätä neuletta monta tuntia ennen kuin huomasin damagen. ONNEKSI damage on ainoastaan reilu kaksikymmentä riviä neulomaani alempana, eikä esimerkiksi rivillä 50/193. Mutta harmittaa silti. Pakkohan tuo on purkaa. Ja mikä julmettu homma yrittää etsiä silmukoita takaisin puikolle purkamisen jälkeen! Tulipahan ainakin kantapään kautta opittua, että neuleita ei passaa säilyttää lojumassa olkkarin lattialla...

 Sitten vielä pikaesittelyyn hauska projekti. Jossain Ravelry-keskusteluissa mainostettiin Mysteerisukkaohjetta, jossa ensimmäisen vihjeen julkaisupäivä oli sopivasti sukkasadonkin ensimmäinen päivä. En ole neulonut ennen sukkia Mysteerinä, mutta nyt päätin kokeilla. Näistä on siis tulossa SKA September Mystery Sock 2012. En ihan vielä hallitse noita Ravelryn etikettiasioita, mutta aion nyt neuloa nämä sukat, vaikken SKA -ryhmään (Sock Knitters Anonymous) kuulukkaan. Alku ainakin vaikuttaa lupaavalta :). Vihjeitä tulee lisää kerran viikossa, joten ensi lauantaina pääsen sitten jatkamaan näitä.