keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Maanista ja depressiivistä meininkiä

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä pukkaa näin niinkun käsityörintamalla. Käsitöitä teen (tai ainakin haluaisin tehdä) suorastaan maanisesti ja valmistakin tulee. Täällä blogirintamalla sen sijaan on menossa jokin ihmeellinen depressiivinen vaihe. Innostus dokumentoida tekemiään juttuja on hukassa. Jotenkin on tullut sellainen olo ettei tätä blogia edes kukaan lue. Blogi täytti viime viikolla vuosiakin, kokonaista viisi, ja alunperin suunnitelmissani oli pistää pystyyn synttäribileet vähintäänkin arvonnan merkeissä. Mutta sitten se depressio iski, eikä huvittanutkaan. 

Nytpä kuitenkin koitan päästä tästä blogidepressiosta eroon ja laittaa muutaman valmistuneen jutun näytille.

 Perinteitä kunnioittaen olen ilmoittautunut tämänkin syksyn Sukkasatoon. Mukana olen jo viidettä kertaa.



Ensimmäisenä sukkansa sai meidän nuorimmainen. Kesän aikana entiset villasukat olivat jääneet pieniksi. Nämä neuloin kaksinkertaisella langalla (Dropsin Fabel ja Baby Merino) ja puikoilla 3½. Ovat muuten ekat neulomani junasukat.


Pikku-Ukko sai myös ensimmäiset peukulliset lapasensa (nyyh, mulla ei ole enää pikkuvauvaa kun tumppusissakin pitää olla jo peukut ja pelit :) ) Lankana näissäkin ihanan pehmeää Dropsin Baby Merinoa ja puikkokoko taisi olla 2,75.


Helmiina-neitokainen sai käyttöönsä vanhan kännykäni opittuaan lukemaan. Kännykkä kaipasi kuulemma kipeästi säilytyspussia. Muutaman päivän neiti sitkeästi muistutteli asiasta ja aprikoi aionko tehdä pussin virkkaamalla vaiko ompelemalla. Niinpä yksi kaunis päivä tartuin koukkuun ja virkkasin pussukan tytölle. Nopea työ ja näin saatiin pieni ekaluokkalainen onnelliseksi. Tarkoitus olisi ollut virkata kaulanauhasta vähän leveämpi, mutta lanka loppui kesken. Meneehän tuo vähän ohuempanakin.


torstai 14. elokuuta 2014

Pää pilvissä ja massu täynnä omppuja

Teimme kesälomareissun Lappiin. Tiedossa oli helteistä ilmaa ja tunturissa ulkoilua. Pikkumieheltä puuttui sopivan kokoinen auringolta suojaava lierihattu, alkukesästä tehty kun on ehtinyt käydä jo pieneksi. Niinpä laitoin ompelukoneen laulaamaan ennen reissuun lähtöä.


Hattu osoittautuikin tarpeelliseksi tuulisessa ja aurinkoisessa säässä. Se suojasi hyvin, ja pysyi paikallaan nauhojen ansiosta. Hatun kaava on sama kuin edellisessäkin, Ottobresta 3/2014. Tuossa lehden ohjeessa käsketään huolittelemaan hatun lieri kanttaamalla, mutta itse tein lierin kaksinkertaisena niin että sauna jäi nurjalle, mielestäni näin tuli siistimpi jälki.

Hatun tehtyäni innostuin tekemään samasta kankaasta myös teepparibodyn, niistäkin kun on pula.


Kaavana käytin uusimman Ottobren Sausage Dog -bodya, josta napsaisin hihoja lyhyemmäksi. Myös bodyn alaosaa muokkasin niin, että kanttaukset kulkevat helmassa ympäriinsä.



Ihastuin tuohon Sausage Dog -bodyn kaula-aukkoon kovasti. Persoonalliselta näyttävä malli on helppo ja nopea toteuttaa, helppo pukea ja istuu kauniisti. Senpä vuoksi samaisilla kaavoilla syntyi myös pitkähihainen versio keväällä tekemästäni yökkäristä ylijääneestä kankaasta.




Neitokaisetkin saivat reissuun uudet lippapipot. Niistä jäi sovituskuvat ottamatta, joten tässä pari otosta in action :).






torstai 31. heinäkuuta 2014

Sipuli ja kaloja valokeilassa

Tuntuu, ettei näin kesällä millään ehdi päivittää blogia. Mutta niin taitaa kaikki lukijatkin olla kesälomilla. Laitellaanpas nyt sitten ihan vaan pikana kuvina muutamia tässä kesän aikana ompelemiani juttuja.





Toukokuussa valmistui itselleni ihana Onion. Erityisen tyytyväinen olen pääntien kanttauksiin, jotka onnistuivat just eikä melkein! Kangas Pehemiältä.



Pipsaliinassa oli juhannuksen aikaan hyviä kesätarjouksia, ja pakkohan sieltä oli tilata muutamia ihanuuksia. Inkkarijersey pääsi Pikku-Villen teeppariksi ja lippapipoksi.



Ja kun ompeluinnostukseni sattui olemaan kohdillaan, sai lasten 2-vuotias serkkupoika samistelusetin. T-paidan kaavana Spot Fish (OB 3/2014), lippapipo Noshin lippapipon kaava.

Ja arvatkaas! Koko kevään ja kesän uinumassa ollut N E U L O O S I  näyttäisi vihdoin nostamavan päätään. Neulovan Nartun pari viikkoa sitten esittelemä Viajante sai aikaan sellaisen läikähdyksen neulesielussani, että puikoit oli kaivettava naftaliinista. Katsokaapa, täällä siis neulotaankin taas!


sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Lisää lippapipoja

Pikku-Villen lippapiposta innostuneena surautin tytöillekin omansa. Mekoista ja huiveista jäi yksisarviskankaan tilkkuja juuri sen verran, että sain kasatuksi niistä kaksi lippistä. Leikkasin pituudesta noin sentin pois, ettei pipot ulottuisi aivan korville saakka. Jälkeenpäin ajateltuna pieni lisälöysyys ei sittenkään taitaisi olla pahitteeksi näissä. Onpahan syy tehdä vielä seuraavat :).






Ihana Unicorn Jersey on Pehemiältä, Kaavana Noshin lippapipon kaava.

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Turkoosit tamineet

Taitaa pikkumiehen pukeutumisessa näkyä, että tämä äiti tykkää turkoosista...



Vihdoin esittelyvuoron saa jo reilu kuukausi sitten valmistunut Helicopter Fox -takki (OB 1/2012). Tykkään takin persoonallisesta muotoilusta. Kavensin kaavaa hiukan, kun se tuntui niin kovin leveän malliselta. Ei olisi ehkä tarvinnut, sillä nyt tuntuu että nepparit jo melkein soi. Alin neppari itseasiassa jo hajosikin muutaman käyttökerran jälkeen - saa siis anataa vinkkejä kuinka nuo nepparit saa painettua niin että ne pysyy.



Takin seuraksi ompelin lippapipon Noshin kaavalla. Koko sattui juuri sopivaksi, menee varmaan koko kesän ja ehkäpä vielä syksylläkin. Yksi punainen autokin pääsi kurvailemaan pipoon autokankaan jämäpaloista.


Turkoosi yksivärinen kangas on ostettu joskus vuosia sitten Kangastukusta, autokangas Kestovaippakaupasta.


Kuvissa vilahtelevat housutkin on ommeltu samasta kankaasta kuin pipo. Housujen suhteen kävi vaan pikkuinen mitoitusvirhe kun säädin vyötärö- ja lahkeensuuresoreiden kanssa. Nämä on siis vielä aivan yli-isot ellei resoreita käännä rankalla kädellä. Ehkäpä esittelen ne kunnolla joskus sitten kun ovat oikeasti sopivat :). Housujen kaava on Giant Triangle (OB 6/2013).


keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Neiti Kesäheinät

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, kun näin ihanaa Pehemiän Unicorn-kangasta Lauran blogissa. Ensin kangas oli loppuunmyyty, mutta seuraavaan satsiin pääsin käsiksi minäkin. Kankaasta syntyi tyttärille mekot ja huivit.

Kun sopivaa valmista kaavaa ei tuntunut löytyvän, kopioin näihin kaavat Henkkamaukan trikoomekosta. Jälleen siis yksi hyppäys ompelun saralla, kun uskaltauduin ompelemaan jotain "omalla" kaavalla!

Tytöt tykkäävät mekoista ja huiveista hirmuisesti, ja sekös äiti-immeisen syväntä lämmittää, kun omatekoiset mekot kelpaavat!


Kyllä se on kuulkaas nyt niin, että taidan olla jo aika hurahtanut näihin ompeluhommiin. Neuleet on jääneet viimeaikoina yllättävän vähälle. Toivottavasti te ilmeisen neulepainotteinen lukijakuntani ette nyt sitten vallan tuskastu tähän ompeluinnostukseeni... ;-D