Syyskuun kunniaksi Heinäkuinen Helmikuun Leidi Elokuussa

Anteeksi vaan hirveä otsikko, mutta minkäs mahdat, kun neule on heinäkuussa valmistunut, elokuussa kuvattu ja vasta nyt syyskuussa esittelyssä. Ja kun sattuu vielä olemaan nimeltään Febryary Lady Sweater. Koittakaa kestää.

 

Tästä takista postaaminen on venynyt ja venynyt. Neule on aloitettu Ravelryn mukaan kesäkuussa ja valmista tuli heinäkuun viimeisinä päivinä. Aluksi bloggaaminen venyi, koska halusin odottaa masuni vähän kasvavan muhkeammaksi kuvia varten. Nämä kuvat on otettu reilu kuukausi sitten.

Tämä malli ehti olla ToDo -listallani jo pidemmän aikaa. Mahan paisumisen myötä oli sopiva hetki tarttua tilaisuuteen.

Ohjeen mukaista lankaa ei löytynyt valmiiksi varastoistani. Halusin tästä muutenkin ohuemman, joten muutaman koetilkun tehtyäni valitsin työhön turkoosia Dropsin Lacea ja harmaata Cascaden Heritage Silkiä, kaksinkertaisena siis.

Takista tuli ihanan tuntuinen, mutta mitäpä muuta silkin ja merinovillan kombo voisi ollakaan! Väristä ja vaihtelevasta neulepinnastakin tykkään, samoin mallista sinänsä. Mutta.

Jotain tässä on, josta en sitten kuitenkaan tykkää. Ehkä takista tuli vähän liian pitkä. Ajattelin että kokeilen pestä takkia ensin varoen ja mahdollisesti sitten lyhentää neuletta jokunen sentti. 

Toisekseen minulla ei taida olla tällä hetkellä yhtäkään paitaa, jota voisin käyttää tämän kanssa - kaikki sopivan väiset paidat ovat jostain kumman syystä käyneet lyhyiksi...

Ja kolmanneksi, edelleen jostain kumman syystä minulla, entisellä vilukissalla, on nykyisellään jatkuvasti niin kuuma, ettei tällaista huvita pitää. 

Kylmempiä talvi-iltoja odotellessa siis...

Malli: Febryary Lady Sweater (Ravelry)

Lanka: Cascade Yarns Heritage Silk ja DROPS Lace

Kulutus:  390 g

Puikot: 3,5

Ravelryssä: February Lady

Neuloo se!

Toista kuukautta edellisestä postauksesta!

Neuleet ovat edenneet hitaasti mutta varmasti. Tämä tässä esiteltävä neule taitaakin olla ainoa valmistunut työni viimeisen kuukauden sisällä. Keskeneräisten neuleiden määrä taitaakin sitten kohota lähemmäs kymmeneen...

Hamstrailin toissa syksynä tätä ihanan väristä seiskaveikkaa lankavarastoihini sen verran reilusti, että siitä saisi neulottua vaikka villatakin. Kun sitten bongasin syksyn 2011 Novitan lehdestä tämän kivan mallin, tiesin heti mihin petrolin väriset seiskaveikkani käyttäisin.

Lopulta päädyin jättämään ohjeen nyppyset pois ja neulomana sen sijasta helmineuletta. Pituutta neuloin kymmenisen senttiä ohjetta reilummasti.

Lopputulos on ihan hyvä, varmasti tulee pidettyä. Olkapäät ovat ehkä pikkuisen reilut, kuten myös vyötärön seutu olisi saanut olla hiukkasen kapoisampi. Mutta onpahan vaatteella vähän kitistymisvaraa tai vaihtoehtoisesti emännällä vara pikkuisen paisua ;).

Erityisesti tykkään tuplanappilistasta (ja Napista ja Nauhasta ostetuista ihkuista napeista), sekä käännetystä kauluksesta.

Malli: Novita Syksy 2011 malli numero 68.

Lanka: Novita 7 veljestä

Puikot: resorit 4, muualla taisi olla jopa 5

Kulutus: 504g

Ja arvatkaapas minne lähden huomenna. No tietenkin Kädentaitomessuille Tampereelle! En ole aiemmin ollut vastaavanlaisilla messuilla, joten innoissani täällä suunnittelen mitä kaikkia ihanuuksia antaisin luvan itselleni ostaa :). Reissuneuleetkin on jo pakattu kassiin mukaan. Saapi tulla moikkaamaan ken tunnistaa!

Oppitunti

Tein sitten boleron. Opin (tai lähinnä palautin mieleeni) seuraavaa:

• jos ohje on mohairlangalle, ei silmukkamäärät välttämättä mätsää seiskaveikalle...

• jos haluaa istuvan neuleen, kannattaa tehdä riittävän suuri mallitilkku. Reilun kymmenen silmukan ja muutaman rivin tuotos ei ihan välttämättä kerro koko totuutta...
• jos heti alussa näyttää että koko on pielessä, niin kannattaa harkita tarkkaan jatkaako neulomista...
• jos ohjeessa kappaleen kooksi ilmoitetaan 50cm, niin silloin kannattaa lopettaa neulominen niillä tietämillä, eikä suinkaan jatkaa lähemmäs kymmenen senttiä yli VARSINKAAN kun mallineule on joustavampaa kuin alkuperäisen ohjeen....

Joo, siis tulihan pitkästä aikaa mokailtua. Löysin kivan väristä sukkalankaa ja tahdoin siitä lämpimän boleron. En jaksanut laskeskella silmukoita enkä neuloa kunnon mallitilkkuja, vaan luotin siihen että tällaiset mallit ruukaa olla niitä vansaisfitsool-tyyppisiä.  Ironista tässä on vielä se, että tiesin varsin pian kuinka tämän projektin kanssa tulee käymään. Silti jatkoin itsepintaisesti neulomista. No okei, tämä oli minulla ainoana neuleena mukana Rukan talvilomareissulla ( = autossa istumista melkein 400km suuntaansa), joten hirveästi ei huvittanut matkaa tehdessä alkaa silmukoiden kanssa säätämään. Ja sitten neuloa hurruuttelin vielä pitkät pätkät ylimääräistä, ihan vaan neulomisen riemusta. Tuloksena siis bolero, jonka selkäosa on ihan liian leveä ja pitkä suhteessa joustinneuleeseen.

 

Kuvissa tämä näyttää jopa ihan siedettävältä. Todellisuudessa selkään ja kainaloihin jää melkoiset pussit. Ei sellaiset sattuis olemaan tällä hetkellä muotia?

Muuta valmista ei edelleenkään ole esittää, mutta keskeneräisiä sitäkin enemmän. 

Puikoilla on kolme huivia: jo aiemmin esitelty Triinu, jota kiertää nyt jo yli 800 reunapitsisilmukkaa. Yksi reunapitsikerros vastaa silmukkamäärältään yli kymmentä kerrosta huivin kuvioneuletta, joten liukuvärjäys ei ihan pääse oikeuksiinsa reunuksessa. Suunnitelmissa on jonkinsorttista väreillä kikkailua.

Kuvassa esiintyvä musta möhkäle on 34 leaves shawlette, joka on suurennettu versio aiemmin neulomastani 22 leaves shawlettesta. Tämä huivi on kuolettavan pitkäveteisessä kavennus-langankierto-kavennus-langankierto -vaiheessa, ja jatkuu sitten joskus kun  inspiraatio taas löytyy.

Välipalaksi oli siis pakko aloittaa Liftari (ravelry), jonka muoto ja yksinkertaisuus viehätti minua niin kovasti, ettei auttanut muu kuin ostaa ohje, pari kerää markettilankaa ja ottaa huivi puikoille.

Huiveilla huvittelua siis tämä neulomiseni tällä hetkellä :).

Kurinnurin

Joulun jälkeen otin itseäni niskasta kiinni ja viimeistelin tämän melkein vuoden keskeneräisenä lojuneen takin. Aloitin neulomisen 18.1.2010 ja kappaleet valmistuivat parissa viikossa. Into lopahti siinä vaiheessa kun olisi pitänyt alkaa kursimaan palasia kasaan ja tekele joutui kaapin perukoille. Nyt kaivoin sitten osaset taas esille, kursin saumat kasaan ja neuloin kaarrokkeen. Ja mielestäni aika pähee takki tästä tuli.

Malli on ihan oma suunnittelemani, kuvion bongasin Bayerische Sock -sukista

Lanka on lahjuksina saatu  Sandness Garnin Duett (55% puuvilla, 45% merinovilla)

Puikot oli kokoa 4, paitsi kaarrokkeessa 3½

Kulutus semmosen 489g ja 880m

Näin kirjoitin tästä projektista vuosi sitten tammikuussa:

"Puikoille pääsee Sandnesin puuvillamerino, jonka sain suosittelijan lahjana Juju-kerhosta. Jälleen luvassa on sekoitelma netistä ja lehdistä bongattuja ideoita omaan hulluun luovuuteen yhdistettynä... Jääköön nähtäväksi mitä valmistuu vai valmistuuko mitään ;D."

Näin puolestaan tuskailin tämän neuleen kanssa helmikuussa.

Mutta kyllä kaikki tuskailu ja tuumailu kannatti. Erityisen ylpeä olen tuon kaarrokkeen onnistumisesta. Kaarroke on neulottu suoraan takkiin kiinni käyttäen etu- ja takakappaleiden sekä raglanhihojen silmukoita. Lisäksi käytin kaarrokkeessa lyhennettyjä kerroksia niin että sain siihen hyvän muodon. 

Tykkääntykkääntykkään! :)

 

17756