Muuttolaatikoita pakatessani kaapin perukoilta on löytynyt muutamia wanhempia neuleita. Sellaisia, joiden olemassaolon olen ehtinyt jo vallan unohtaa.
Ja koska käsityörintamalla on sattuneesta syystä kovin hiljaista, niin blogataanpa nyt sitten vaikka näistä vanhoista :).
Yläasteikäisenä tein ekaa kertaa palmikoita. Kaapista löytyi kaksi villapaitaa näiltä ajoilta.
Minun ollessa yläasteikäinen kaiken piti olla kooltaan ja malliltaan tyyliä säkki. Niinpä tämäkin paita mahtuu minulle yhä mainiosti, vaikka kiloja onkin kertynyt noista ajoista varmaan kolmatta kymmentä :D. Tämä on tehty 7veljeksen Isoveljestä, ja on ihan huippulämmin. Täytyy siis muistaa tämänkin paidan olemassaolo sitten ensi talven pakkasilla :).
Edellisen tehtyäni kaksoisveljeni tilasi minulta vastaavanlaisen. Langat käytiin hakemassa oikein käsityökaupasta, muistan kuinka veljeäni nolotti asioida siellä kanssani. Niistä vyyhdistä tuli sitten tällainen:
Ja miksikö veljeni paita löytyi minun kaapistani? Muistelen, että otin tämän paidan pannaan siksi aikaa, kunnes veljeni maksaisi minulle ostamani festariliput. Ja arvatenkin liput taitavat olla vielä tänäkin päivänä maksamatta... Voisin kyllä oikeastaan armahtaa velimiehen ja palauttaa tämän paidan - tämäkin on mallia teltta, ja sopii veljelleni varmasti yhä.
Esikoista odottaessani iski sitten virkkausinto. Virkkasin tällaisen pyörylätakin GarnStudion ohjeen mukaan:
Harmillista kyllä, neule ei istu lainkaan ylleni. Alahelma repsottaa selkäpuolelta ja olkapäät eivät pysy takin alla piilossa vaikka kuinka yrittäisi sommitella. Tämän voisin kyllä purkaa ja tehdä langoista vaikka pitsiboleron.
Tämä pitsibontso on virkattu niinikään esikoista odottaessani. Virkkailin noita pieniä lappusia koulussa kaikki välitunnit ja opekokoukset. Kolleegat päättelivät, että massussa täytyy olla tyttövauva, koska virkkaan vaaleanpunaista :).
Oiskohan pitänyt jaksaa siirtää tuota vihreää tyynyä pikkasen sivummalle kuvaussession ajaksi - nyt tyynyn kulma on osunut melkein jokaiseen otokseen, höh.
Vielä on pakko täälläkin vähän hehkuttaa, että lähiviikkoina pääsemme muuttamaan uuteen kotiin! Täältä pääset kurkkaamaan, mitä Rinteelle kuuluu :).
Minullakin on noita yläasteen aikaisia vaatteita, jotka yhä mahtuvat (kilomäärän muutoksista huolimatta, köh)! Kivat nuo sinun ja veljesi villapaidat, ajaton malli.
VastaaPoistaMuistuipa tästä minullekin mieleeni yläasteikäinen villapaita.. on nimittäin hyvin saman tyylinen. Sitä paitaa muistan käyttäneeni ehkä KERRAN.. pitäisi varmaan käydä hakemassa se äidin ja isin kaapeista itselle. Tuo sinun isovelineulehan on aivan mainio kylmien säiden kevätneulekin, kun tallustelet hissukseen siellä uuden kotisi pihalla kumisaappaat jalassa ja ihastelet nousevia leskenlehtiä.. (tällaistahan se kotiäidin elämä on!)
VastaaPoista