Luomisen tuskaa

 

Tältä näytti eilen illalla meidän olkkarin lattialla miehen ja lasten  mentyä nukkumaan jo ajat sitten. Maikki se siinä on pitänyt kisastudiota ja harjoittanut samalla rakasta harrastustaan...

Meneillään on siis projekti, jossa täällä esitelty lankakasa on muuttumassa toivottavasti jonkinmoisen vaatekappaleen muotoon. 

Tämä projekti on ollut tekeillä jo hyvän aikaa, suurin piirtein kuukauden päivät. Neulominen on ollut luomisen tuskaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Noin kymmenen kertaa olen seuraavana päivänä purkanut edellisen illan ja yön tuotoksia... Ilmeisesti ei kannattaisi posotella neuloa väsyneenä aamun pikku tunneilla ;).

Tuloksena kuukauden uurastuksesta on viisi erillistä kappaletta, joista yksikään ei ole vielä täysin valmis. Raglankavennus ja kaula-aukko saavat lopullisen muotonsa vasta kun pääsen sovittamaan tätä ekan kerran. Samoin hihan pituus on vielä mietinnässä, neuloisinko 3/4-pituiset hihat vai lyhyemmät?

Saapa nähdä valmistuuko tästä ylipäätään mitään etäisestikään vaatteelta näyttävää...

Ystävälle

 

Socks from the toe up -kirjasta bongasin nätin pitsisydänmallin, ja tiesin heti kenelle haluan kutoa kaksi sukallista nättejä pitsisydämiä: tietenkin tärkeälle Ystävälleni Ystävänpäivälahjaksi. Langaksi valikoitui hamstrauslangoista Sisu Glitter.

Ystävälläni on kadehdittavan pienet ja nätit jalat, joten kiva oli neuloa sirot pikkuiset sukat! Nämäkin ovat tehty kärjestä ylöspäin, treenailin lisää tuota perinteistä kantapäätä nurin kurin toteutettuna. Ja nirkkoreuna sopii minusta tällaisiin sukkiin oikein hyvin.

Ja kylläpä neulojan sai helposti hyvälle mielelle, kun Ystäväni näytti oikeasti tykkäävän lahjastaan :). 

 

lanka: Sisu Glitter

malli: oma kärjestä ylöspäin neulottu, sydämen malli Socks from the toe up -kirjasta (pienin muunnoksin)

puikot: 3 (jotka olivat ehkä kuitenkin liian suuret, pienemmillä puikoilla olisi tullut nätimpi lopputulos. Sisun puikkosuositus taisikin olla 2½-3, miksihän valitsin nuo kolmoset?)

kulutus:74g / 237m

Hyvää Ystävänpäivää!

Ystävä on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää.
Ystävä on kuin niitynkukka,
joka saa minut hymyilemään.
Ota kädestä kiinni,
tule kanssani rantaan,
vien sinut katsomaan
kun aurinko laskee puiden taakse ja
saa taivaan punertamaan.

Hyvää Ystävänpäivää kaikille teille blogimaailman ystäville! <3

Täälläkö pitäis parin kuukauden päästä asua?!?

Yleisön pyynnöstä (lue sukulaisten painostuksesta) laittelen muutaman remppakuvan. Näkymä on tällä hetkellä jokseenkin lohduton... Lähinnä mielessäni pyörii että näinköhän se remppa ikinä valmistuu.

Ensin tuleva keittiöni olkkarista päin katsottuna:

Tässä puolestaan kurkistus tulevan kodinhoitohuoneeni ( = lanka- ja käsityötarvikevarastoni) ovesta:

Seuraavat kaksi kuvaa on keittiön ruokailutilaa, joka toimii tällä hetkellä työkalujen ja rakennusmateriaalien säilytyspaikkana. Eka kuva eteisestä otettuna, toinen keittiön puolelta.

 

Yläkerrassa hahmottelimme lastenhuoneen seinän paikkaa muovilla:

Vierashuoneen muovimattolattia meni purkuun. Muovimaton alta löytyi ensin kerros kovalevyä, jonka purkamisen myötä purkautui myös pahimmat agressiot (kyllä, minäkin pääsin taas käyttämään sorkkarautaa!) Kovalevyn alta paljastui  hehkeä 70-luvun henkeä oleva punainen kovalevylattia, jonka alta löytyi puolestaan raakalautaa. Tämäkin puretaan vielä, ja tilalle tulee samanlainen puulattia (lankkulattia? mikä lie oikea termi...) kuin muuallakin talossa.

Tuleva työhuoneeni toimittaa tällä hetkellä keittiön virkaa:

Ja kyllä. Epätoivoa pukkaa. Olin haaveillut että pääsisimme muuttamaan pääsiäisen tienoolla, mutta nyt toivon että jos vaikka ennen juhannusta...

Lohduttavia kommentteja otetaan mielellään vastaan!

Opeusmateriaalia

Tein sukat.

Tarkoituksena oli 

A) opetella Wendy D. Johnsonin Socks from the toe up -kirjasta (kyllä, haksahdin ostamaan ko. kirjan :) ) Gusset heel -kantapää, jonka mallia on kovasti blogimaailmassa kehuttu

B) tehdä ihan pikkuset sukat vaan

C) opetella joku kiva päättelytekniikka samaisesta Wendyn kirjasta

D) neuloa itselleni kivasti istuvat sukat.

No. Kaksi viimeistä kohtaa toteutuivat kyllä. Mutta ensinnäkään näistä ei kyllä löydy Gusset heeliä sen kummemmin kuin muutakaan Wendyn kantapäätä, vaan lopulta, monen purkamisen jälkeen päädyin neulomaan kantapäästä ihan oman version. Toisekseen näistä tuli  p i k k a s e n  pidemmät, kuin alunperin oli suunnitelmissa...

 

Lopputuloksena oli siis kärjestä ailoitetut sukat, joihin muotoilin mahdollisimman perinteisen mallisen kantapäätä (ilman vahvennuksia kylläkin). Kiilakavennuk Kiilalevennykset tein ihan omia jalan mittoja mukaillen, ja sen mukaan muotoutui kantalapun koko. Nilkasta ylöspäin lisäilin sitten silmukoita oman paksun pohkeen mittojen mukaan.

Teräosassa silmukoita oli 4x11s ja kantapään jälkeen etupuikoilla oli 2x11s ja takapuikoilla 2x12s. Leveimmillään silmukoita taisi olla yhteensä 62. Puikot 3 ja lankana 7V.

Oli ihan valaiseva kokemus myös tajuta, että perinteisen mallisen kantapään voi vallan hyvin tehdä myös kärjestä aloitettuihin sukkiin :).

Päättelytekniikkana käytin Wendyn Tubular bind off -nimistä tekniikkaa, jossa tosin siinäkin oikaisin hieman. Lopputuloksena oli napakka ja nätti päättely, joka auttaa tällaista pitkää ja painavaa sukkaa pysymään hyvin paikallaan.

Taitavat olla ekat sukat jotka istuvat kauttaaltaan kuin valettu. Tykkään kovin! Ja näiden sukkien myötä täällä on sitten caprihousukausi aloitettu ;D