Sivut

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Oppitunti

Tein sitten boleron. Opin (tai lähinnä palautin mieleeni) seuraavaa:
  • jos ohje on mohairlangalle, ei silmukkamäärät välttämättä mätsää seiskaveikalle...
  • jos haluaa istuvan neuleen, kannattaa tehdä riittävän suuri mallitilkku. Reilun kymmenen silmukan ja muutaman rivin tuotos ei ihan välttämättä kerro koko totuutta...
  • jos heti alussa näyttää että koko on pielessä, niin kannattaa harkita tarkkaan jatkaako neulomista...
  • jos ohjeessa kappaleen kooksi ilmoitetaan 50cm, niin silloin kannattaa lopettaa neulominen niillä tietämillä, eikä suinkaan jatkaa lähemmäs kymmenen senttiä yli VARSINKAAN kun mallineule on joustavampaa kuin alkuperäisen ohjeen....

Joo, siis tulihan pitkästä aikaa mokailtua. Löysin kivan väristä sukkalankaa ja tahdoin siitä lämpimän boleron. En jaksanut laskeskella silmukoita enkä neuloa kunnon mallitilkkuja, vaan luotin siihen että tällaiset mallit ruukaa olla niitä vansaisfitsool-tyyppisiä.  Ironista tässä on vielä se, että tiesin varsin pian kuinka tämän projektin kanssa tulee käymään. Silti jatkoin itsepintaisesti neulomista. No okei, tämä oli minulla ainoana neuleena mukana Rukan talvilomareissulla ( = autossa istumista melkein 400km suuntaansa), joten hirveästi ei huvittanut matkaa tehdessä alkaa silmukoiden kanssa säätämään. Ja sitten neuloa hurruuttelin vielä pitkät pätkät ylimääräistä, ihan vaan neulomisen riemusta. Tuloksena siis bolero, jonka selkäosa on ihan liian leveä ja pitkä suhteessa joustinneuleeseen.


Kuvissa tämä näyttää jopa ihan siedettävältä. Todellisuudessa selkään ja kainaloihin jää melkoiset pussit. Ei sellaiset sattuis olemaan tällä hetkellä muotia?

Muuta valmista ei edelleenkään ole esittää, mutta keskeneräisiä sitäkin enemmän. 


Puikoilla on kolme huivia: jo aiemmin esitelty Triinu, jota kiertää nyt jo yli 800 reunapitsisilmukkaa. Yksi reunapitsikerros vastaa silmukkamäärältään yli kymmentä kerrosta huivin kuvioneuletta, joten liukuvärjäys ei ihan pääse oikeuksiinsa reunuksessa. Suunnitelmissa on jonkinsorttista väreillä kikkailua.

Kuvassa esiintyvä musta möhkäle on 34 leaves shawlette, joka on suurennettu versio aiemmin neulomastani 22 leaves shawlettesta. Tämä huivi on kuolettavan pitkäveteisessä kavennus-langankierto-kavennus-langankierto -vaiheessa, ja jatkuu sitten joskus kun  inspiraatio taas löytyy.

Välipalaksi oli siis pakko aloittaa Liftari (ravelry), jonka muoto ja yksinkertaisuus viehätti minua niin kovasti, ettei auttanut muu kuin ostaa ohje, pari kerää markettilankaa ja ottaa huivi puikoille.

Huiveilla huvittelua siis tämä neulomiseni tällä hetkellä :).

9 kommenttia:

  1. Joskus ei vaan jaksa kiinnittää huomiota "sääntöihin". Se on niin kuluttavaa, mukavampi vain neuloa huristella :)
    Ja ainakin minun silmääni tuo bolero näyttää tosi kivalta. Pintaneule tulee mielestäni tuossa kauniisti esiin, kun ei ole päälläsi aivan "tiukalle pingottunut". – Mutta tietenkin ratkaisevaa on se, tunnetko itse olosi kotoisaksi neuleessa. Eihän sitä tule pidettyä, jos ei tunnu omalta päällä..

    VastaaPoista
  2. Tuo on vähän liiankin tuttua että jo neuloessa vähän epäilyttää mutta silti paahdan loppuun asti, huomatakseni että tekele on ihan väärää kokoa...

    Minusta bolero näyttää kivalta, harmi jos se siltä päällä tunnu. :/

    VastaaPoista
  3. Nätin näköinen se on ainakin kuvien perusteella :)

    Mulla on tapana aina neuloa vaan menemään, vaikka heti alusta alkaen tietäisin, että menee metsään. Ei vaan voi antaa periksi :D

    VastaaPoista
  4. Minäkin voin niin samaistua tunteeseen. Kuvissa kyllä näyttää hyvältä ja väri on aivan ihana!

    VastaaPoista
  5. Kiva bolero!!! Tsemppiä huivien valmistumisen kanssa!! ;)

    VastaaPoista
  6. hihi, ihan kuin minä! jatkan hyvin usein neulomista siinä kohtaa kun alkaa tuntua väärältä, vaikka alitajunta varmasti tiedostaa, että purkuhommiinhan sitä sitten joutuu...
    kiva blogi muuten, eksyin tänne hiljattain!

    VastaaPoista
  7. Mulle käy myös usein noin. Jääräpäänä sitä vaion jatkaa, jos se sittenkin onnais, vaikka näkee ettei tuu kalua tästä. Miksihän. Tänään viimeksi purin hihoja vaille valmiin villatakin, jonka kaulusresori ja nappilistat oli vielä erikseen poimittu ja neulottu. Onneksi baby-kokoa, ettei harmittanut niin kauheasti, mutta silti.

    Mutta minusta tuo bolero näyttää ainakin kuvissa ihan kivalta tuollaisenaankin. Ja olen jopa ollut huomaavinani, että selkä- ja kainalopussit ovat kuin ovatkin muotia, ainakin sellaisia härpäkkeitä näkyy kaupoissa myynnissä olevan ;)

    VastaaPoista
  8. Tutun kuulloista =D
    Minä oon maailman surkein tekemään mallitilkkuja, joten monesti melkein loppuvaiheilla sitten purkanu työn ja aloittanut alusta =D
    Mistä sinä ostat langat?

    VastaaPoista
  9. Joo, tuollaista se on välillä.. Mutta näin kuvissa ainakin näyttää kivalta! Väri on tosi reipas.

    VastaaPoista