Aikas monta sukkaparia olen vuosien varrella kutonut, mutta kovinkaan moni näistä ei ole jäänyt seiniemme sisäpuolelle. Tajusin villapyykkiä pestessäni, että miehelläni on oikeastaan vain kaksi "kunnollista" villasukkaparia, joista vanhemmat olen hänelle neulonut millennium-lahjaksi. Siis hei, vuosituhathan vaihtui yli YHDEKSÄN vuotta sitten. Se toinen pari taitaa olla nelisen vuotta vanha. Joten seuraavaksi puikoille pääsee sukat ukkokullalleni. Kunniakas tarkoitukseni olisi vajutella noita sukkalankajämävarastoja, yhtään lisää en siis tätä projektia varten aio seiskaveikkaa ostaa. Tämän kasan (tai osan siitä) pitäisi siis seuraavaksi alkaa muokkautumaan sukkapariksi:
Tree of light edistyy myös, tosin nyt edistyminen tyssää kun silmukoita alkaa olla niin paljon että pitkillä puikoilla neulominen ei ole enää kivvaa. Pitäisi hankkia vitosen pyöröt pitkällä kaapelilla . Modifioin hiukan tuota Tree of lightin ohjetta, mutta siitäpä sitten tarkemmin joskus tuonnenpana :).
Tree of light edistyy myös, tosin nyt edistyminen tyssää kun silmukoita alkaa olla niin paljon että pitkillä puikoilla neulominen ei ole enää kivvaa. Pitäisi hankkia vitosen pyöröt pitkällä kaapelilla . Modifioin hiukan tuota Tree of lightin ohjetta, mutta siitäpä sitten tarkemmin joskus tuonnenpana :).
Tuon huivin väri on kyllä upea! Ihanan näköistä lankaa muutenkin, sellaista johon tekisi mieli painaa naamansa.
VastaaPoista