Sivut

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Mun Deschain

Tui esitteli keväällä videopodcastinsä Uutta ja Ihmeellistä -osiossa tämän kauniin neulepusretomallin, ja ihastuin siihen oitis. Kun sopivaa lankaakin löytyi kaapista, pääsi malli heti puikoille. Omien muistiinpanojeni mukaan olen aloitanut tämän keväällä, vappuna. Tämä valmistui jo elokuun alkupuolella.


Tein tästä omasta versiostani ohjeen mallineuletta kapeamman, mutta pidemmän version. Ohjeessa neulottiin erikseen etu- ja takakappaleet. Minä vältin sivusaumat ja tasona neulomisen sillä, että neulottuani ensin etukappaletta kainaloon asti, poimin olkapäiltä silmukat takakappaletta varten. Neulottuani myös takakappaleen kainaloon saakka, jatkoin neulomista pyörönä. Näin sileä selkäpuoli neuloutui kuin itsekseen, eikä tarvinnut neuloa nurjaa.



Malli: Deschain

Lanka: Novita Kaisla

Puikot: muistaakseni 5,5

Ravelryssä: Deschain

Kasvivärjäyskokelussa marja-aroniat ja pihlajanmarjat


Nämä väärjäilyt on tehty useita viikkoja sitten, mutta kuvat tulevat tänne blogin puolelle vasta nyt. Tällaisia sävyjä sain aikaiseksi marja-aronioista ja pihlajanmarjoista. Puretteena kaikissa on käytetty alunapuretusta ja pohjana tavallisisa sukkalankoja (Fabelia, Nallea ja Pallasta)


Pihlajanmarjoilla aikaan saatu sävy oli odotettua paljon hempeämpi.


Tässä jälkiliemissä lillunut aronian ja pihlajanmarjan yhdistelmä. Huonosti tosin erottuu oikeat värit tuosta ylivalottuneesta kuvasta.


Marja-arjoniasta syntyi kauniita violetin sävyjä. Vasemman vuoleiset ensimmäisestä värjäyserästä ja oikean puoleiset ensimmäisestä jälkiliemestä.


Tässä vielä esittelyssä kaikki sävyt. Keskimmäisenä kuvassa olevat ruskeat sävyt syntyivät, kun laitoin edellisten värjäyskokeilujeni epäonnistuneet mummonkalsarisävyt vielä aronioiden jälkiliemeen. Tykkään!

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Revittelyraitoja

Loppukesästä neulin raitasukkia lapsosilleni. Raitasukkien neulonna innoittajana toimi Tuin ja Laikan  neulepodcastin väriKAL, johon keräsin pisteitä valitsemalla mahdollisimman kirjavia lankoja.

Poikasen jalka oli hurahtanut kasvaa kesän aikana niin, että sukkia taas tarvittiin. Tällaiset syntyi.


Näin hienoja poseerauskuvia sain, kun pyysin 3v touhutoopea poseeraamaan uusien sukkiensa kanssa :D



Malli: oma perussukka
Koko: n. 27
Lanka: Grundl Hot Socks Diamond ja muita jämiä
Puikot: 2,5 muistaakseni
Kulutus: 
Ravelryssä: Perussukat Veetille

Myös tyttäret saivat raitasukkia. Molemmat toivoivat nilkkavillasukkia kotihengailuun. Päätin kokeilla näihin sukkiin SockMadnessin menestyksen myötä lahjaksi saamani Fish Lips Kiss Heel -kantapäätä. Neuloin toisen tytön sukat kärjestä ylöspäin ja toisen varresta kärkeen. Ja molempiin siis käytin tuota kalanhuulipusukantapäätä, ja tykkäsin kyllä! Tuli hyvät, reiättömät tiimalasikantapäät, vaikken ehkä jaksanut ohjeen kaikkia moninaisia nyansseja lukeakaan.


Malli: Tavis nilkkasukka Fish Lips Kiss Heelillä
Koko: 36 ja 38
Lanka: madelinetosh Tosh Merino light sekä paljon kaikkia jämiä
Puikot: 2,25 
Kulutus: 46 g ja 45 g
Ravelryssä: VäriKAL sukat


Tässä vielä parit pakolliset poseerauskuvat :)




lauantai 23. syyskuuta 2017

Maikin Tour de Sock 2017 ja videopodcast -debyytti

Laiska bloggaaja täällä moi!

En tiedä miksi ihmeessä blogitekstien kirjoittelu on nykyään ollut tuskaista. Tykkään kyllä kirjoittaa, mutta raahautuminen tähä koneelle vain tahtoo olla ylivoimaista. Se on hassunkrista, sillä juuri tämä somessa asioiden jakaminen on ollut se kenties suurin innoittajani, joka saa minut aina tarttumaan puikkoihin ja koukkuun. Tälläkin hetkellä jonossa odottaa noin kymmenen valmista työtä pääsemistä esiteltäväksi täällä blogissa.


Jotta saisin tuota esiteltävien jonoa nyt vähän lyhennettyä, päätin rykäistä kaikki Tour-sukkani esille kerralla. Toki jokainen sukkapari ansaitsisi oman esittelynsä, mutta mitäs oon pantannut näitä näin pitkään. Tässäpä siis lyhyesti ja ytimekkäästi minun tämän vuotinen tourini.



Lämmittelyohjeena oli TiiQ:n  Prihat. Nämä lähtivät heti valmistuttuaan vaihto-oppilaan tuliaisiksi rapakon taakse, siksi siis Suomi-värit :)


Malli: Priha by Tiina Kuu
Koko: n. 42
Lanka: Austerman Step Classic
Puikot: 2,25 ja 2,5
Kulutus: 88 g
Ravelryssä: Prihat rapakon taakse



Ensimmäinen varsinainen kisasukkapari oli Fins. Halusin käyttää näihin Sock Madness -kisan myötä lahjaksi saamani Lanitiumit saadakseni sponsorilangasta bonuspisteet Tourille. Kuvassa sukkia esittelee sorjasäärinen 10v tyttäreni, sillä S-koossa neulottuina sukista tuli omaan jalkaani hiukasen liian kapeat.


Malli: Fins by Sarah Bordelon
Koko: n. 38
Lanka: Lanitium ex machina
Puikot: 2,5
Kulutus: 
Ravelryssä: Fins



Seuraavaksi neulottiin jälleen TiiQ:n malli, tällä kertaa iki-ihana Kanteletar. Näihin käytin päävärinä itse lupiineilla värjäämääni lankaa. tuli ihanat ja omaan jalkaan oikein passelit!


Malli: Kanteletar by tiina Kuu
Koko: n. 40
Lanka: Drops Fabel (turkoosi lupiinilla itse värjätty)
Puikot: 2,25 ja 2,5
Kulutus: 
Ravelryssä: Kanteletar





Kovasti tykkäsin myös seuraavasta mallista. Näissä pääsi itse valitsemaan, millaisen cuffin tai kantapään tekee. Nirkkoreunasta ja pitsikantapäästä sai bonaripisteet.


Malli: Indecisions by Adrienne Fong
Koko: n. 39
Lanka: DROPS Fabel
Puikot: 2,5
Kulutus: 
Ravelryssä: Indecisions





Minun viimeiseksi kisaparikseni jäi mosaiikkitekniikalla neulotut Mosaic Marblesit. Oranssipinkin Opalin kaveriksi valitsin lupiinilla värjättyä ja ruokasoodalla "terästettyä" ärhäkkää omenan vihreää Fabelia.


Malli: Mosaic Marbles by Kirsten Hall
Koko: kapea 38
Lanka: Opal ja DROPS Fabel
Puikot: 2,25
Kulutus: 
Ravelryssä: Mosaic Marbles




Toisiksi viimeisellä etapilla oli tarjolla palmikkoja yhdistettynä helmiin. En itse lämmennyt malliin aivan sellaisenaan, vaan halusin modata mallia. Koska modatuista sukista ei saa pisteitä, loppui myös innostus saattaa sukkapari valmiiksi. Lankana on punajuurilla värjättyä merinolankaa. Nämä ovat siis vielä vaiheessa, mutta toivottavasti saisin valmiiksi lähiaikoina  :)



Koskapa tämä blogin päivittäminen on ollut minulle niin työlästä viime aikoina, ajattelin kokeilla myös neuleiden esittelyä videomuodossa. Olen katsellut toisten videopodcasteja jo pidemmän aikaa, ja nyt uskaltauduin itsekin kokeilemaan. Tällä ekalla videolla esittelen näiden Tour-sukkieni lisäksi viimeisimpiä kasvivärjäyksiäni. Noista värjäyksistä ajattelin kyllä postatakin vielä, kunhan saan napattua niistä kuvia. Mutta jos jotakin teistä blogini lukijoista kiinnostaqa kurkata ekaa "kaapista ulos tuloani", niin tässäpä tämä video tuoreeltaan :)



tiistai 29. elokuuta 2017

Kasvivärjäyskokeilussa punajuuret ja lisää lupiinia



Täällä on jälleen kasviväripadat porisseet. Tälläkin kertaa värjäysinnostukseni lähti jälleen lupiineista. Kotimatkani varrella valtoimenaan kasvaneet ja kertaalleen jo niitetyt lupiinit ehtivät rueta kukkimaan vielä toistamiseen. Koska turkoosi lukeutuu ehdottomiin lempiväreihini, ja koska ensimmäiset lupiinivärjäyskokeiluni onnistuivat yli odotusten, päätin poimia vielä kassillisen lupiineja ja kokeilla niiden avulla paria uutta värjäystekniikkaa. Lupiinien lisäksi innostuin kokeilemaan myös punajuurilla värjäystä.


Värjäyssessioni alkoi beigen sävyisestä Dropsin Lacesta. Vasemalla alkuperäinen väri, ja oikealla lupiiniliemessä tunnin verran matalassa lämpötilassa lillunut versio. Tuloksena oli aavistuksen tunkkainen, mutta kuitenkin ihan kiva sävy.

Seuraavaksi kokeilin, millaista liukuvärjäystä saisin aikaan lupiini- ja punajuuriliemilläni. Dippailin aiemmin kesällä Silmu&Solmusta ostamaani valkoista "sukkalankkua" lupiiniliemessä. Lankku oli kaksin kerroin, joten neuloksen molemmat päät saivat tummimman turkoosin sävyn. Seuraavksi käänsin lankun ja dippasin sen keskiosaa punajuuriliemeen.

Eikös tullut aika kivat?!


Toisen sukkalankun upotin lupiiniliemeen kokonaan parin muun vyyhdin kanssa. Tähän kokonaan lupiiniliemessä lilluneeseen sukkalankkuun roiskin sitten punajuurisosetta ja vanhentumaan päässyttä, kaupasta pari vuotta sitten ostamaani mustikkajauhetta.


Liukuvärjätyn lankun purin kuivana ja huuhtelin vasta sitten. Tässä lanka ihan kikkuralla vielä.


Huuhtelin langan huolella ja liottelin sitä vedessä siinä toivossa, että saisin kikkarat häviämään. Sitkeässä ovat!


Toisen lankun huuhtelin ensin ja vyyhditin märkänä, mutta siihenkin tahtoi jäädä kikkaroita.



Otan mielelläni vinkkejä vastaan, miten nämä langat saisi oikenemaan!


Sainko aikaiseksi permanentin, kun jätin lankut kuivamaan väreineen ennen huuhtelua?! :D


Punajuuriliemestä sain myös aikaiseksi mahtavia sävyjä. Tässä kuvassa vasemmalla ensin pataan heitetyt sukkamerinot, sekä ensimmäisessä viileässä jälkiliemessä pari päivää viruneet Teeteen Pallakset.


Punajuuri tuntui antavan väriä aivan hurjan paljon, ja laiton vielä pari kerällistä valkoista Fabelia uimaan toiseen jälkiliemeen. Lisäsin liemeen vielä lupiineista jäljelle jääneen liemen. Unohdin langat uiskentelemaan taas pariksi päiväksi. Ja kuulkaas kun sain nättiä violettia lankaa! Ajattelin sitten, että lämmitän vyyhtejä liemineen vielä kotvan aikaa - kuvittelin, että saisin värin kiinnittymään paremmin. Mutta siinähän kävi sitten niin, että nukahdin sohvalle, ja väriliemi pääsi lämpenemään lankoineen liikaa. Lämpömittari taisi näyttää reilua 70 astetta, kun ehdin hätiin. Ja niinhän se kaunis violetti sävy oli enää muisto vain, ja lanka oli muuttunut haaleaksi possun punaisen ja mummon kalsarin sekoitukseksi. Tästä opimme siis, että jos haluaa säilyttää lupiinin sinertävät ja punajuuren punertavat sävyt, ei liemen lämpötila saisi nousta yli 60 asteen. 

Yritin vielä saada lankaan vähän eloa kokeilemalla mustikkaspecklejen roiskimista vyyhteihin, ja tässäpä lopputulosta.


 Harkitsen, että keittelisin vielä punajuurista uuden liemen ja uittelisin näitä siinä uudelleen. Nyt ovat mun mielestä aika surullisen sävyisiä :)




Tästä nukahtamisepisodista huolimatta sain kyllä loppujen lopuksi aika huikean hauskoja värejä aikaiseksi. Jää nähtäväksi, kuinka hyvin nämä sitten pitävät värinsä pesussa ja valossa.




maanantai 31. heinäkuuta 2017

Ensimmäiset kasvivärjäyskokeilut

Minähän olen tunnetusti ihminen, joka ennostuu helposti uusista asioista. Tällä kertaa innostuin kasvivärjäyksestä! Yleisesti en oikein pidä murretuista sävyistä. Kasvivärjäyksestä lopputuloksena tyypillisimmin tulevat lämpimät vihreät, kellertävät ja ruskeat eivät oikein kuulu lempiväreihini. Tästä syystä kasvivärjäys ei oikeastaan ole minua juurikaan aiemmin kiinnostanut. Mutta sitten näin Nonnu Neulojan upeat turkoosin sävyt, jotka hän oli saanut aikaan lupiineista. Ja muutahan ei sitten tarvittu. Samoin tein huomasin olevani tilaamassa netistä alunaa puretusaineeksi, sekä opiskelemassa kasvivärjäyksen kiemuroita. Pihallamme kasvaa juuri sopivasti violetteja lupiineja, ja niinhän innostuin keittelemään niistä lientä langan värjäystä varten.


Tässäpä ylpeänä esittelen kahden värjäyskertani tulokset :)



Ensimmäisessä liemessä oli pelkkiä violetteja lupiinin lukkia ja langat oli esipuretettu alunalla. Pidin lämpötilan koko värjäyksen ajan alhaisena, noin 60 asteessa. Kaikki vyyhdit on Dropsin Fabelia. Neljä vasemman puoleisinta vyyhtiä oli liemessä ensin, kaksi näistä oli harmaita ja kaksi luonnon valkoista. Väriä tuli kuitenkin niin voimakkaasti, ettei vyyhdistä juurikaan erota kumpi oli harmaata ja kumpi valkoista.


Ensimmäisestä jälkiväristä sain kaunista, hiukan vaaleampaa turkoosia. Oikeanpuoleisen vyyhdin nakkasin vielä toiseen jälkiväriin.  Vääntelin vyyhdin solmuille ja dippailin sitä liemessä epätasaisesti sain mielestäni tosi kivan, laikukkaan lopputuloksen.


Ensimmäisen värjäyskerran onnistuttua päätin kokeilla värjäystä lisää. Tällä kertaa laitoin liemeen lupiineja varsineen päivineen ja nostin lämpötilaa lähes 90 asteeseen. Niinpä värjäystulos olikin selkeästi vihreää. Vasemmanpuoleiset vyyhdit syntyivät ensimmäisestä liemestä. Jälkivärjäykseen heitin pari teelusikallista ruokasoodaa, jonka avulla sain aikaiseksi ärtsympää vihreää.


Sitten kokeilin vielä, saisinko aikaiseksi punaista pelargonian kukista. Liemi oli hehkuvan punaista, mutta valitettavasti väri ei oikein tarttunut lankoihin. Varsinkin jälkiliemen väri on niin hailua, että taidan värjätä sen joskus jollain uudelleen.


Jokatapauksessa olen oikein tyytyväinen ensimmäisiin kasvivärjäyskokeiluihini! Luulenpa että syksyllä täytyy vielä pistää padat porisemaan uudelleenkin.