No nyt niitä joululahjoja

Tänä vuonna pehmeitä paketteja saivat kummilapset. Kuten joku on saattanut jo huomatakin, olen ihastunut Dropsin Fabeliin. Mielestäni se toimii sukkalankana loistavasti ollen miellyttävän tuntuinen neuloa ja käyttää sekä sopivan paksua. Fabelista tehdyt sukat mahtuvat yleensä hyvin talvikenkiin, eivätkä ole liian kuumat jalassa. Ja sitten kun se värikarttakin on niin mukavan laaja.

Nuorimmaiset kummilapsoset saivat ihan perusraitasukat. Kokoa näissä ehkä n. 24-26.

Malli: oma perus

Lanka: Drops Fabel

Kulutus: unohtui punnita mutta varmaan n. 40g

Puikot: 2,5 

 

Malli: oma perus, kuvio sukissa kuten Simple Skyp sockeissa

Lanka: Drops Fabel

Kulutus: nämäkin varmaan jotain n. 40g

Puikot: 2,5

Kun oli tullut neulottua jo kahdet sukat ilman tasaraidoittamista, niin kolmansissa piti jo raidoittaa. Raidat vaan on niin - no, tiedättehän te :).

Malli: oma

Lanka: Drops Fabel

Kulutus: unohtui punnita mutta pannaan 73g

Puikot: 2,5

Koko: 39

Näistä sukista tykkäsin erityisesti. Mielestäni tuo itseraidoittuva siniturkoosi Fabel toimii ruskean kanssa oikein hyvin. Neuloin nämä sukat varpaasta varteen, jotta lanka varmasti riitti. Tässä lähikuvissa muutama juttu, jotka ovat muotoutuneet minun puikoilta valmistuneiden sukkien "tavaramerkiksi":

Jogless stripe -tekniikka värin vaihtumiskohdassa, jottei raidan vaihdoskohtaan tulisi rappuja.

Toinen tyyli josta tykkään, on superpitkä kiilakavennus (tai tässä kohtaa kiilalevennys). Aluksi kavennan joka toisella kerroksella, mutta sitten joka kolmannella ja lopuksi joka neljännellä (näin siis, jos sukat neulotaan varresta varpaaseen - tässä tapauksessa taas siis levennykset eka harvakseen ja sitten tihentäen). Oma mielipiteeni on, että näin sukka kaartuu nätimmin ja asettuu jalkaankin paremmin.

Näissä sukissa kokeilin eka kertaa käyttää taitetun reunan kiinnittämisessä silmukointia. Poimin neuloksesta nurjalta puolelta lankalenkkejä halutusta kohtaa ikään kuin silmukoiksi ja silmukoin viimeksi neulomani kerroksen kiinni näihin poimittuihin lenkkeihin kolmen puikon tekniikalla. Tulipa muuten nätti reunus ja erittäin joustavakin. Varsin hidastahan se oli, mutta vaivan arvoinen.

Juu ja sitten vielä muutama lämmike jotka kyllä tuli tehtyä jo syksyllä marjanpoiminta-aikaan: likööriä omista karviaismarjoista. Tämän liköörin ohje on helppo ja maku erinomainen. Marjojen lisäksi tarvitaan vain Tapioviinaa, sokeria, lasipurkki ja aikaa muutama kuukausi. Voisin bloggailla liköörin teosta vikka sitten ensi syksynä tarkemmin.