tiistai 31. elokuuta 2010

Syyspipot ja huiviviritelmiä

Syksyn kunniaksi neuloin tytöille syyspipot.


Malli: Wurm -pipo
Lanka: teeteen Popparia, 100% maissia
Kulutus: 53g ja 74g
Puikot: 4 (langan puikkosuositus 5)
 
Ajattelin, että tällaiset pitkulapipot olisivat tyttöjen päässä söpöt. No vanhempi neito tykästyikin syksypipoonsa, etenkin kun sai itse valita piponsa koristuksen.
 
 
Nuoremmalla sen sijaan on pakkomielle vetää pipo niin syvälle päähän kuin mahdollista...
 
 
Olenko muuten muistanut tarpeeksi hehkuttaa tämän maissilangan ihanuutta ja pehmeyttä? Monet vauvasukat olen tästä tehnyt, ja loput maissilangoista käytin nyt näihin myssyihin. Haeskelin tätä Popparia nettikaupoista, mutta ilmeisesti tämän langan valmistus on lopetettu. Mikähän olisi toinen sellainen hyvä lanka joka olisi pehmeä, lämmin ja ennenkaikkea kutittamaton? Miehelle olisi kiva neuloa pipo myös, mutta tavan seiskaveikat kutittavat niin ettei niistä voi pipon tekoa harkitakaan. Pehmeitä lankavinkkejä otettaan vastaan! :)

Eilen sain nämä piposet valmiiksi, ja koska Sukkasatokin käynnistyy vasta huomenna, piti jotain saada puikoille. Olen jo jonkin aikaa suunnitellut laittavani puikoille Echo Flower -huivin. No eilen sitten loin silmukat ja opettelin You Tubesta kuinka Crochet cast on tehdään.  :)
 
 
 
Nyt olen neulonut huivista Setup Chartin ja  Flower Chartin kertaalleen. Nyt vaan mietityttää, että onko käyttämäni lanka (Schoppel Wollen Zauberball ohuempana versiona, metrejä 100g:ssa muistaaksei 800m) liian ohutta. Tuntuu jotenkin ettei huivin kauniit kuviot oikein pääse oikeuksiinsa tällä langalla. Ehkä neulon vielä pari mallikertaa ja mietin sitten että puretaanko vai jatketaanko...

No mutta huomenna pääsee sitten tekemään sukkia kun olkaa tuo sukkien sadonkorjuu :). Tilauksessa on muutamat sukkaparit ja tossujakin, joten jokatapauksessa huiviprojekti taitaa pysytellä seuraavat viikot takavasemmalla.

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Perintölipaston uusi elämä

Saanko esitellä lipaston. Samalla esittäytyy tuleva vierashuoneemme, joka kaipaa vielä hieman maalia seinilleen ja uutta lattiaa...


Lipaston on aikoinaan hankkinut mummoni. Mummon kertomuksista muistelen, että hän on hankkinut tämän tullessaan miniäksi ukkini kotipaikalle. Tästä kertomuksesta päätellen lipastolla on ikää arviolta 55 vuotta. Sittemmin lipasto on kaunistanut tätini kodin lastenhuonetta. Tätini on maalannut tämän aikoinaan vihreäksi. Nyt tätini halusi tästä luopua, ja minä otin sen mielelläni vastaan. Parina iltana olen pensselöinyt vähän maalia pintaan, ja nyt lipasto seisoo keittiömme ruokailutilassa tämän näköisenä:


Tämä oli eka kerta kun tuunasin huonekaluja - ellei lasketa pihalla nököttävän säilytyslaatikon vahausta ja terassikalusteiden huoltamista :). Seiniä ja kattoja toki olen tässä kotimme rempan yhteydessä maalannut ihan kyllästymiseen saakka...Vaikeaa oli saada aikaiseksi tasasista pintaa, vaikka maalin piti olla helposti levittyvää. Sen verrani kivaa puuhaa kuitenkin, että voisinpa tarttua pensseliin uudemmankin kerran *katselee yöpöytiä sillä silmällä*...

Minusta on kivaa, että tällä kalusteella on tarina. Huomaan pohtivani, miltä maailma näytti yli puoli vuosisataa sitten. Miltä mummoni näytti 19-kesäisenä tuoreena miniänä. Ja mitä kaikkea tässä lipastossa onkaan ehditty säilyttää.

tiistai 24. elokuuta 2010

Vielä kellan

Innostuin vielä neulomaan pienemmällekin tytölle boleron samalla mallilla kuin tein isommallekin. Ainakin Matleena on kysellyt tämän boleron teko-ohjetta, joten kirjoitan tähän samalla auki vähän ohjeen tynkää. Pienemmän neidin bolero valmistui parahiksi tuoreimman kummityttömme kastajaisiin, joten kuvat on otettu näistä juhlista.


Ideana oli että molemmilla tytöillä olisi ollut yllään samanlaiset bolerot, mutta niin vaan vaatteidenkanssavehtaajaneitiiisuukkainen irtaantui bolerostaan jo kirkossa vauvan siunauksen aikana, eikä sitä sitten sen koommin suostunut laittamaan päälleen.


Eevi puolestaan onnistui repimään ompelemani kukan irti jo kotona, joten loppujen lopuksi kukkakiinnityshässäkkä oli kiinni bolerossa kahdella hakaneulalla joista ainakin toinen erottuu kuvasta. Täytynee tehdä boleroon vaikkapa narukiinnitykset, että pysyy paremmin päällä ja on turvallisempi pitäjälleen.

Malli: Oma, kuvio napattu  Epan Mine For Life -hihattimesta.
Lanka: Kamomilla- merkkistä 100% merseroitua puuvillaa ( 50g/130m)
Kulutus: 85g 
Puikot: 3 (puikkosuositus langalla 3½)

Kirjoitan ohjeen Iisan boleron mittojen ja silmukoiden mukaan, sillä se on mielestäni mitoiltaan sopusuhtaisempi ja langan ja puikkojen paksuus oli paremmin sopusoinnussa keskenään. Tästä  Eevin keltaisesta bolerosta tuli ehkä hiukkasen liian paksun ja jäykän oloinen.


Tämä Iisan boleron leveys kainalosta kainaloon mitattuna on n. 30cm., hihan sisäpituus on 15cm ja hihan ympärysmitta on n. 20cm. Arvioisin tämän olevan sopiva 92cm-110cm kokoiselle lapselle, eli 2-4 vuotiaille suunnilleen (Iisa on n.100cm pitkä hoikka 3v tyttönen).

Lankana oli SandnesGarnin Mandarin Petit (puikkosuositus 3, 27s/10cm, 50g/180m) ja puikot olivat kokoa 3.

Bolero on neulottu hihasta hihaan sukkapuikoilla, keskiosassa käytin pyöröjä. Myös magic loopilla tekeminen onnistunee. 

Luo 48s. Neulo nirkkoreunus, tässä korkeutena on 8s. Neulo pitsineulosta (kaavio Mine For Life -boleron ohjeesta) sukkapuikoilla 12cm (tai niin pitkään kuin haluat). Jatka sitten tasona ja lisää molemmille puolille 9s (kaksi kuvion mallikertaa plus yksi ylimääräinen reunasilmukka. Jos haluat bolerosta pidemmän, voit lisätä esimerkiksi 13s tai 17s). Neulo 11cm. Päättele sitten puolet silmukoista, eli tässä 33s (tässä muistaakseni neuloin niskaan vähän kaarta päättelemällä ensin 28s, seuraavalla kerroksella 4s ja sitten vielä 1s). Neulo pelkkää selkäosaa 8cm. Luo sitten uudelleen edellä päätellyt silmukat, tässä 33s (ja taas niitä voi luoda vaiheittain, esim 1s, 4s, 28s) ja jatka tasona 11cm. Päättele tason molemmissa päissä 9s (tai niin monta kuin loit keskiosaa aloittaessa). Jatka pyörönä lopuilla 48s:lla 12cm. Neulo loppuun vielä nirkkoreunus.  Ompele sivusaumat. Lopuksi poimitaan boleron pääntiestä ja helmasta silmukat ja neulotaan siihen nirkko. Iisan bolerossa poimittuja silmukoita on n. 280, mutta mielestäni reunuksessa oli silmukoita hiukkasen liikaa. Kannattaa lisätä silmukoita reunuksen "kulmaa" tehdessä, jottei reunus vedä siinä (tietysti nirkon nurjalla puolella lisätyt silmukat vastaavasti kavennetaan).


Kiinnitysmekanismina tässä bolerossa toimi kukkanen, jonka nurjalle puolelle olin ommellut hakaneulan. Tällä konstilla istuvuutta voi säätää hyvin, kun boleron liepeitä voi laittaa limittäin haluamallaan tavalla. Boleron "kulmiin" voisi ommella myös esimerkiksi nauhat, tai sitten suunnitella nappikiinnityksen.

Sitten vielä vinkki noiden sivusaumojen tekoon. Eevin boleron tein saumattomaksi: ensimmäisen sivusauman kohdalla loin ensin 9s ja neuloin seuraavan rivin niin että tulin toisen puolen lisäyskohtaan. Tässä päässä tein lisäykset poimimalla silmukoita edellä luotujen silmukoiden lenkeistä samaan tapaan kuin villasukan kärkialoituksessa poimitaan. Sitten jatkoin samaan malliin. Kun näidin silmukoiden päättelyn aika tuli boleron toisessa kainalossa, päättelin ne silmukoimalla. Ja aika siistit tuli:




Jos jotain oleennaista jäi muistiinpanoista puuttumaan, tai selitin liian epäselvästi, niin kysyä toki saa! :)


Sitten piti vielä esittelemäni sukat, jotka neuloin ihanaiselle kummitytölleni osana kastelahjaa.


Malli: Sama kuin aiemmissakin vauvasukissa. Kuvio bongattu Novitan syksy2010 sukkaohjeesta no 64.
Lanka: ihanaisen pehmoinen teeteen Poppari
Kulutus: 24g
Puikot: 3,25 (puikkosuositus langalla 5)

10513

perjantai 20. elokuuta 2010

Syysinnostusta havaittavissa

Tuntuupa hyvälle kun syksy on tulossa! Kesä oli kiva sekin, kaikessa kuumuudessaan. Mutta syksystäkin tykkään, se kun tuo tullessaan paluun arkeen ja järjestykseen.

Neulomisintokin sen kun vaan kovenee. Ilmoittauduin syksyn SNY -kierroksellekin, ekaa kertaa. Ja olen aivan innoissani jo valmiiksi :).


Sukkasadossakaan en ole aiemmin ollut, mutta nytpä ilmottauduin sinnekin. 


Aikeissa olikin neuloa parit sukat tässä syksyn mittaan. Sen enempää stressiä en aio tuosta sukkasadosta repiä.

Ja sitten vielä! Uusin Juju-kerhon kerholehti ilmestyi. Kuukauden kirjana on Taito tehdä -sarjan kirja "Neulalla ja naulalla", jossa on ohjeita mm. laskosverhojen ompeluun, lankojen värjäykseen useilla eri tekniikoilla, kirjansidontaan, erilaisten pirtanauhojen ja solmutöiden tekoon, ja vaikka mitä nikkarointijuttuja. Perinteisiä virkkausmallejakin kirja lupaa ja kaiken kukkuraksi ohjeet perinteisen neulakintaan tekoon. 


Siis eihän tuollaista kirjaa voi kerta kaikkiaan vastustaa...

Ihana syksy tiedossa siis! 


Jos muuten olet kiinnostunut Juju-kerhon jäsenyydestä, niin voin mielelläni toimia suosittelijana :). Uutena kirjakerhon jäsenenä saa tutustumistarjouksena kaksi käsityöaiheista kirjaa 26 vaihtoehdon joukosta ja bambuisen virkkuukoukkusetin (koot 3,4,5,6,8 ja 10) säilytyspusseineen (kuosina Nanson Tango) ja laukkuineen yhteishintaan 5,90e. Suosittelija saa valita myös itselleen palkkion. Jos siis haluat liittyä kerhoon minun suosittelemana niin laita viestiä kommenttiosioon :)

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Kolme vuotta sitten

Täsmälleen kolme vuotta sitten teimme mieheni kanssa vauhdikkaasti matkaa KYSiin. Mittailin supistusten välejä kännykän sekuntikellolla ja supistusten aikana purin turvavyötä. Jossain vaiheessa totestin miehelle, että nyt saa ajaa ihan niin kovaa kuin uskallat - supistusten väli oli siinä vaiheessa 2-3 minuuttia. Oli hyvä että mies oli patistellut meidät matkaan, vaikka kuinka yritin kotona väittää vastaan. Silloin vielä kuvittelin että synnytys olisi edennyt paljon verkkaisempaan tahtiin ja kuvittelin että olisin pärjännyt kotona vielä tunti kaupalla. Loppujen lopuksi ehdimme olla sairaalassa vajaa kaksi tuntia kunnes ihana esikoistyttäremme oli jo maailmassa.


 Tänään julimme tuon pienen ihmisen 3v synttäreitä. Pienestä nyytistä on tullut pieni prinsessa, oikea neiti jo :)



Ja kerrankin muistin ottaa kuvia tarjottavista :)


On se jännä miten sitä joka synttäripäivä kertaa mielessään synnytystä. Ainutlaatuinen kokemus <3.

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Reissuvirkkuut ja maistiaiskuvia

Kerroin aiemmin, kuinka sain kolme tikkiä vasempaan peukalooni. Neulomaan ei tietenkään pystynyt muutamaan päivään ja sekös harmitti. Siinä harmitellessa tajusin, että pystyyhän sitä virkkaamaan! Ja kun olin vähän aiemmin haksahtanut ostamaan kukkakehikon, sai tämän näköinen tyynynpäällinen alkunsa.


Kukkien kieputtaminen osoittautui kuolettavan tylsäksi puuhaksi. En tykännyt kieputella kehikkoa kotona telkkarin ääressä, joten kehikko ja oheistarpeet kulkivatkin mukana pitemmillä autoilumatkoilla. Ensimmäinen tyynynpäällinen valmistui enimmäkseen kuninkuusravireissun aikana.


Toisen sain lähes valmiiksi eilisellä asuntomessureissullamme, ja tänä aamuna ompelin toisenkin päällisen paikalleen.


Malli: Pitsikukkatyynynpäällinen (Novita kesä 2010 malli 88)
Lanka: Harmaa Marks&Kattens Anemone, jota tarttui mukaan hamstrausreissulta, valkoinen Novita Tennessee
Kulutus:166g per päällinen, eli yhteensä 332g
Koukku: mikä milloinkin sattui käteen osumaan :)
Fiilikset: kukkakehikko lähtee mummolleni lainaan, eikä tule ihan het ikävä. Korkeintaan jouluna voisi kieputella muutaman joulukoristeen...
Kaikista ärsyttävintä tällaisissa töissä on mielestäni ne loppumattomat päättelyt. Ekassa päällisessä hoksasin  virkata aina neljän kukan reunukset samalla langalla, ettei ihan jokaisen kukan ympärystä sentäs tarvinnut päätellä erikseen. Vasta toisen päällisen kohdalla tajusin, että vielä vähemmillä päättelemisillä selviää, jos etenee ympäryksien virkkaamisessa vinoittain, tyynyn kulmasta kulmaan niin että eka virkataan kukkien toisten puolien ympärykset ja palatessa sitten toiset puolet. Näin toimien syntyi aloitukseksi kymmenen kukan rengas, jossa kukat olivat kulmistaan kiinni. Seuraavaksi renkaan viereen liitettiin kahdeksan kukan renkaat, jne. Tällä tavalla päättelykohtia tuli vain muutama. Ja olihan reunusten virkkaaminenkin paljon jännempää :).
 

No sitten niitä maistiaiskuvia. 

Asuntomessuilta ensin pari maistiaista. Muutamassa kohteessa oli esillä neulomuksia ja virkkuita!

Ja sitten vielä marjamaistiaisia :). Karviaiset ja herukat ovat keruukunnossa. Siinäpä Maikille tyttärineen käsitöitä tulevalle viikolle... 

Ja bai tö vei, kohta tulee 10 000 kävijälaskurissa täyteen, ja sehän on jo aika paljon se! 
9923 
  

perjantai 6. elokuuta 2010

Piipahda Rinteellä

Toisessa blogissanikin tapahtuu taas pitkän tauon jälkeen. Käy piipahtamassa! :)